19. maaliskuuta 2011

Poltettu malli

Toisen aivoitusten vinoutuvia päällekkäisiä
polkuja ei voi jäljentää. Hän laskostaa jäsenensä miekkojen
maidon päälle, hän kuuntelee vaatetettuja, pitkä-
hiuksisia fantasmeja. Kasvojen tunteikas rakenne.
Pisamoidun täydellinen synonyymi. Nainen
on helposti ruskettuva, naisen ulkotöiset kasvot.
Muiden hampaiden hälinä ja kuulustelun liha.
Nämä hampaat käyttävät valtaa, nämä silmät ovat
valtavan lopulliset. Kuin tahrattomat pyöreät.
Niiden helmiäispinta kuuluu kelloissa.
Ihmispaljouksia. Minä olin ensimmäisenä puhumassa
pyhimyksistä, minäkin haikailin kasvonilmeiden perään.
Piehtaroin epistaksiksessa. Ajattelin, kasvot
kertovat elimistä. Aikailin, kuinka sekuntien välille

mahtuu rajattomasti kipua. On mahdoton uskoa, ettei
ihminen kokisi silmänräpäyksissä rajattomasti. Siipeni
väriset. Liekit ovat soittorasia ympärilläni.
Kylkiluuni ja hampaani soinnut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti