9. toukokuuta 2009

Se mikä ympäröi ei ole puutetta
Kuinka marjaluteen kulkua pitkin ihoasi? Entä lautaan kuivunut hyönteinen; miltä ruohonkorren materiaalipinta hampaissa? Kesät haalistuneet valokuvamateriaaliksi, hyödykkeistetyt, vinjettejä. Ajatuksenani oli, kuinka miellyttävää valokuva-albumin selaus on; kaupankäyntimme vaikeus voi johtua liiallisesta avoimuudesta. Minä kirjoittelen runoja silloin tällöin, lenkkeilen 20 km/vk, harrastan joogaa, Pynchonia: suosin kotimaista: osa-aikatyötä: sähköhammasharjaa: tuotan arvoa: kirjavaa jätettä: pidän sinisestä: nautin pornosta: sijoitan vuokra-asuntoihin: ilmastonmuutoksen torjuntaan: kotiteatterin hankintaan: fanitan Dexteriä: viihdyn näyttöpäätteellä:

Terapiahakuisuutta, kirjavaa, studionaurettua toivottomuutta; television boschilainen/internetin eschermäinen pinta. Vuosikertymä kahdeksansataa kilogrammaa jätettä, tätä kai tarkoitamme viitatessamme meissä jokaisessa asuvaan suuruuteen. Vielä sanoessani, ettei se niin vakavaa, hirttää kirjoittaja itsensä sen tähden; Nansen leikkaa kissan kahtia. Vaihtoehdoista paremman harkitseminen oikeuttaa päätymisen huonompaan, salaatista ranskalaisiin/fuusiotutkimuksesta viimeiseen vapaiden markkinoiden raakaöljybarreliin.

Avaimenperäsi tarttuu tuolin selkämykseen ja unohdut rynkyttämään. Asiat ovat olemassa rauhallisesti, ihmissuhteet hallittuja luhistumia; tekstit laskelmoituja ja lempeitä kuin studionauru. Mitatkaamme mielen teoriamme hienovaraisuutta, jottei ristiriidassa olisi ristiriitaa, sisältyessäsi hetkeen naurat itsestäsi huolimatta. Syvällistä se, mikä naurattaa, tägi johon nojasin muistutti julkisen seinän näennäisyydestä. Mahdollisuuden antaminen säälittävyyden ja syvällisyyden samanaikaisuuteen: kuvittelisitko sinä tilanteen, jossa ihmistyypin edustaja on tavattomasti enemmän, tämän sijoituskonsulttisi ohjailematon kädenliike, eleet, siivet hitaasti tuulta vasten
heräät