14. syyskuuta 2013

Arkiandroidi

Kaarna loimuaa ja kipinöi, kunnes runko romahtaa metsäpaloon. Hikipisarat kasvoillasi kuin rakkuloita. Miltä tuntuu maistua lihalta? Kääriydyt nahkaan kuin ihminen. Aiotko tappaa itsesi, vai onko meidän tehtävä se puolestasi? Erotamme aidon keinotekoisesta ja kestävän kertakäyttöisestä. Haluatko todella lukea robotista tarinan, jossa on alku, keskikohta ja loppu? Androidit ja gynoidit liikkuvat kaikissa teatteriesityksen väreissä. Tarina on samanlainen kuin kirjan, mutta sitä on vauhditettu lisäämällä koomisia sattumuksia poliisin kanssa. Opalisoitu hammas kirkkaana kuin yövalaistu uima-allas. Korallieläinten jäänteistä muodostuneesta korallikalkkikivestä aallokon murentamaa veden virtausten kuljettamaa ja kasaamaa hiekkaa. Hikoilevan cocktaillasisi kilinää. Neonvaloviivat nuolevat vartaloidemme muotoja. Heijastus huulten väliin pingottuvalla ilmakuplalla. On aika vajota moottoritielle yöpaidassasi. On aika hypätä metron eteen, seisahtua sillalla, kiivetä kaiteen yli, yliannostaa. Näkemys ilman toteutusta on kangastus. Vaikka vaikutamme olevan unessa, sisimmissämme valvotaan. Impulssien silmänräpäyksiä sisälläsi. Kohteesi ovat aivot, selkäydin ja sydän. Kissan silmä kuin jääpala.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti