Minä kantauduin pohjoiseen, mutta jäälautat leikkasivat jalkapohjani auki kuin pianon kielet. Jalkani olisi katkaistava polvista alaspäin, kertoivat ja amputoivat jupikit.

Minä kulkeuduin itään, mutta sotakentällä luojani sapelit pilkkoivat käsivarteni irti ja torsoni heitettiin punaiseen virtaan. Kaulariipuksestani juutuin ajopuuhun.

Minä rantauduin etelään, mutta vuosituhansia hiipuva alkukoti kiehautti silmäni kuopissaan. Koptilaiskristityt käärivät minut pellavaliinaan ja lattiahautaan.

Minä käännyin länteen, mutta asumuksemme pehmeni sedimenttiin, sisälmykseni ilmestyivät sinisin äänin, kivettyminen sylissäni, minä itsenäni, näytin

ystävilleni: elän nimissäsi, sisimmässäni lisääntyminen.