8. tammikuuta 2011

Värjäytyneessä vedessä kuvan lipuminen, ajelehtivaisuus, liukuvaa seepiamustetta, arkkeja. Keskiaikaisen käsikirjoituksen nostalginen, banaali sävy.


Muottiin puhallettuihin pulloihin ja vateihin pisaroidessa kuuluvat sävelkorkeudet. Äänet taukoavat ajaksi, horjahdus viettävällä tekee tietoiseksi kuin kameran tärähtäessä,,


kahluujäljet vedessä, lahkeissa, tärähtäessä, täyteläisiä. Kannan jotain täytettyä, valkoiset esineet ovat keveimpiä, pahvimukia, allas täyttyy udulla, laulu tyyntyy.


Nukahtamisen hetki tassuttaa kylpyhuoneesta vieraan sänkyni viereen. Kaikki on hitaassa liikkeessä, kuulon tarkkuudessa, lumi takertuu untuvaksi. Sulka kasvaa, sulan kasvu.


Laastin taktiilinen rapauma, röpelöinen arpi, purema. Köynnöksissä sateen vihreät lyönnit lehdille, leivän kuori vettyy, vierii kyyneleitä. Monituntinen, nielemäni lasi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti