huono runo on tausta ja sanoja      hyvä runo on tausta ja sanat

Anteeksi, toistaisitko äskeisen:
sanoin: riittämätön tapa ilmaista asiat. Kuvittele yläilmakehästä kuvattu sähkön kartasto, maan pinta kasvanut täyteen tähtimäisiä eläimiä, laskutoimitukset ja leikkaukset: kuinka kauan maapinta-ala riittää,/kuinka toteuttamiskelpoista aurinkokunnan asuttaminen,/kuinka monta minuuttia käytät kuukausittain ihmis(t)en halveksuntaan. Nämä vastustamisen muotosi ovat ihon pakenemista; sen huoneesta, tai kuten ruumiin kynsinauhat ja hiusten näennäinen kasvu, karvat kuin kelmeitä rihmoja sukusolun kuunpintaan, kalkin, luujauheen jakamattomaan, syvimpään mustaan. Mahdoton, riittämätön tapa. A: Uskotteko, että jatkuvan ironian läpivalaisema kulttuuri on tehnyt sekä määrätietoisuuden että pakottomuuden menetelmistä mahdottomia? B: Seuraa minua hetki. Ihomme rauhoittavat virheet,
valon kiila hiuksissa, lumikentällä,
pulssimainen aurinko jään pintaa,
päivien kulkua, nimimerkkien nettikeskustelua
kuvitteellisten todellisuuksien moraalista
kaivan limaa suihkussa; no niin, tästä nouseva kysymys, jonka asettelu jo ongelmallinen, vastakkaisiin käsitteisiin puettu. Mutta ovatko tympeyden, raakuuden, lattean maailman sietämättömät päivät perustavalla tavalla erossa hetkistä, joita et tahdo käsitteellistää? Jollakin selittämättömällä ja pudonneella tavalla ovat nekin sinun. Elokuva mustavalkoinen ja värejä rakastava. Poiketen aiheesta, kuvittele joku absurdi selittämässä, kuinka olet ymmärtänyt, että keskeinen on tässä; viikset kuin leukaraajat puheen myötä, kitiinikuoreen kääritty sirisevä signaali; tarkastele, katso lähempää. Vaikuttaa siltä kuin kysymyksesi takainen ajatus olisi tässä hengessä esitetty, ehdottomuuden puolesta löytämättömyyttä vastaan, niin, ehdottoman inhimillinen. Mutta sinäkin olet kuunnellut toisen eläimellisyyden rauhallisuutta, unta: tuolloin hän on, eikö totta, salattu ja ymmärrettävissä.
&&
(tähän tyytymistä.) Takaisinkytkennän periaate, tulkittu tulkitsemassa itseäsi, nämä olemisen muotosi muuttumattomia ja näennäisiä kuin tähtikuvioiden eläimet. Kuvittele projektori, jolla heijastamme galaksin rakenteen pintoihin; kuultaa rakennuksen kulmilla aivan kuin saattaisi nähdä, kuinka kaukaa valo on saapunut.